Vuoden viininystävä 2018: Krista Kosonen

Vuoden viininystävälle Krista Kososelle viini on ennen kaikkea ilon ja rentouden tuoja. Oma viiniharrastus on vielä melko alussa, mutta kiinnostusta löytyy senkin edestä.

”Hahaa, tämä on paras titteli ikinä!”
Näyttelijä Krista Kosonen on aidosti ilahtunut, kun kuulee valinnastaan Viini-lehden Vuoden viininystäväksi. Tosin hän ehtii hetken epäillä, omaako tarpeeksi tietoa tittelin kantamiseen. Mutta kyse ei olekaan siitä. Viininystävän valintaan vaikuttaa se, miten valittu viinistä puhuu ja miten omalta osaltaan suomalaista viinikulttuuria edistää. Krista on kertonut aiemmin haastatteluissa viinikiinnostuksestaan ja rennosta suhtautumisestaan viiniin.
”Viini edustaa minulle hyvää elämää. Vertaan sen rentouttavaa vaikutusta urheiluun. Olen koukussa liikuntaan ja sen tuottamaan fiilikseen, ja joskus viini hoitaa saman asian.”

Kristan syksy on ollut kiireinen. Hän on tehnyt HBO Nordicin Beforeigner-sarjaa Norjassa ja Liettuassa. Krista näyttelee sarjassa nykyaikaan ilmestyvää viikinkinaista, joka puhuu muinaisnorjaa.
”On toki haastavaa näytellä kielellä, jota ei puhu ollenkaan. Mutta pidän haasteista ja uskon treenaamisen voimaa. Kun tarpeeksi harjoittelee, oppii mitä vain.”
Pitkien työpäivien jälkeen Krista rentoutuu toisinaan juomalla lasillisen hyvää viiniä. Joko omassa rauhassaan väliaikaisasunnolla tai jossain ravintolassa.
”Pidän siitä, että saan rauhoittua yksin kotona tai istumalla hetken ravintolassa katselemassa muita ihmisiä. Punaviini kuuluu siihen hetkeen olennaisesti. Valitsen silloin lasiin mieluiten täyteläistä tai keskitäyteläistä malbecia, shirazia tai cabernet sauvignonia.”

Kristan kiinnostus viineihin alkoi orastaa vuosia sitten, kun Bordeaux’ssa opiskelijavaihdossa ollut isoveli palasi kotiin.
”Hän alkoi maistattaa meille viinejä ja kysellä, mitä makuja löydämme niistä. Oli hauskaa opetella pyörittämään lasia ja miettiä, mitä tuoksuja ja aromeja viinissä on.”
Krista suhtautuu viiniin mutkattomasti ja juomat valikoituvat yleensä tilanteen mukaan. Roseet kuuluvat ehdottomasti kesän hellepäiviin, kuiva grüner veltliner, riesling tai pinot grigio maistuu erityisesti valkoisen kalan kanssa ja punaviiniä nautitaan iltaisin. Mutta on yksi, joka on ylitse muiden.
”Rakastan samppanjaa! En kieltäydy lasillisesta koskaan.”

Krista on osallistunut myös tastingeihin. Varsinkin yhdessä ystävien kanssa on mukava opetella viinien saloja. Yksi tasting on jäänyt erityisesti mieleen.
”Sain kutsun Pekka Nuikin pitämään viini-iltaan, jossa sain maistaa käsittämättömän hienoja viinejä. Illan aikana avattiin muun muassa Armand de Brignacin sampanjoita, Petrus 2006 ja Romanee Conti Montrachet 2001. Lisäksi saimme maistaa Pohjanlahdelta 20 vuotta sitten löytynyttä Heidsieck Gont Americain 1907 -samppanjaa sekä Blandy’s Madeiraa vuodelta 1792. Viinit saivat aivan uuden ulottuvuuden, kun kuulimme niiden tarinat. Se oli äärettömän mielenkiintoista.”
Erityisesti ruoan ja viinin yhdistäminen kiehtoo Kristaa. Taannoin hän osallistui illalliselle, jossa oli mukana samppanjatalon edustaja kertomassa juomista.
”Kuuntelin ranskalaisen nuoren miehen puhetta lumoutuneena. Oli elämys nauttia samppanjaa läpi aterian ja maistaa erilaisia samppanjoita ruokaan yhdistettynä.”
Krista myös haluaa oppia viineistä lisää.
”Minulla on tunne, että viinien kautta avautuu ovi johonkin aivan ihanaan maailmaan. En ole siellä vielä, mutta se odottaa minua.”

Krista ei omien sanojensa mukaan ole kummoinenkaan ruoanlaittaja, mutta hän rakastaa hyvää ruokaa.
”Yritän kyllä tehdä välillä jotain, mutta epäilen, että raaka-aineet haistavat osaamattomuuteni eivätkä anna parastaan. Vaikka yrittäisin kuinka, mausta puuttuu aina jotain.”
Krista syö usein ulkona. Erilaisia ravintoloita on mukava testata, mutta parhaimmalta ruoka maistuu usein rennoissa paikoissa. Paras ruokamuisto liittyy lomamatkaan.
”Olimme mieheni Antin kanssa matkanneet junalla ja autolla Jäämeren rannalle Pohjois-Norjaan. Matka oli ollut pitkä ja perillä meidän piti vielä hakea vuokramökin avaimet omistajalta. Mökin isäntä ilmoitti saavuttuamme valmistavansa meille ruoan. Ensin ajattelin, että voi apua, en nyt jaksaisi olla sosiaalinen enkä syödä pitkän kaavan mukaan. Mutta hän valmistikin meille juuri pyytämäänsä kuningasrapua tuoreen patongin ja voin kera. Ruokajuomana oli jääkylmä olut. Siellä upeissa maisemissa nautittu ateria oli kaikessa yksinkertaisuudessaan uskomattoman hyvä.”

Suomen alkoholipolitiikan kiemuroita Krista ei ole ehtinyt seurata, mutta suomalaisen juomakulttuurin piirteet hahmottuvat selkeämmin, kun on viettänyt aikaa ulkomailla. Norjassa Krista hämmästyi tiukasta alkoholilaista, Yhdysvalloissa taas hymyilytti lasilliselle-termin erilaisuus Suomeen verrattuna.
”Norjassa viiniä saa ravintolassa lasiin kerrallaan 15 senttiä eikä yhtään enempää. Se oli hiukan yllätys. Amerikassa taas huvittaa ’mennäänkö lasilliselle’ -kysymyksen erilainen merkitys. Siellä tosiaan juodaan vain se yksi ja ajellaan sitten autolla kotiin. Suomessa kun pyydetään lasilliselle, kaikki tietävät, että usein ilta venyy pitkäksi.”

Näyttelijän työhön kuuluvat myös juhlat ja gaalat. Kristaa se ei haittaa, sillä hän rakastaa juhlia.
”Juhlistan mielelläni niin pieniä kuin isoja asioita. On turha säästää juhlia vain merkkipäiviin tai suuriin elämänmuutoksiin, kyllä pienempiäkin saavutuksia voi juhlistaa.”
Usein hauskimmat hetket syntyvät isompia suunnittelematta.
”Kutsutaan vaikka perjantaina muutama ystäväperhe lapsineen kylään. Haetaan koko porukalle sushia ja avataan kuohuviini. Mikä sen parempaa!”
Isompiin gaaloihin Krista valmistautuu mielellään ajan kanssa. Silloin kokoonnutaan ystävien kanssa yhteen jo ennen juhlia.
”Onhan se ihanaa laittautua yhdessä ja pukeutua kauniisti. Ennen juhlia porukalla nautittu samppanja nostaa hetkessä arjen yläpuolelle.”

Teksti Riikka Huotari + Kuvat Sami Piskonen + Tyyli Janic Leino + Meikki Heidi Reponen